Jo vuonna 2005 päätin että kun elämäntilanne olisi sopiva, hankkisin perheeseen jackrusselpennun. Tutustuin muutamiin russeleihin hevosharrastuksen kautta ja rakastuin Jackrusseleissa niiden energisyyteen ja tietynlaiseen haastavuuteen rotuna. Myös niiden kätevän pieni koko ja veikeä ulkomuoto viehätti heti alusta alkaen.

Viimeinkin russelin hankkimisille suotuisa elämäntilanne koitti ja otin heinäkuun loppupuolella yhteyttä  Toto's Tails kenneliin, johon tykästyin jo ystävällisyyttä huokuvan nettisivuston kautta ja kennelistä uumoiltiin pentujen syntyvän joskus viikon 24 tienoolla. Odottelemaan siis.

Viimeinkin Elokuun lopulla sain tiedon pentujen syntymästä, 21. Heinäkuuta oli maailmaan putkahtanut viisi ihanaa riiviötä, neljä poikaa ja yksi ainokainen tyttölapsi. Minulle on varattuna yksi potra russelipoika, tiesin jo alun alkaen haluavani uroksen.  Katselkaa toki lisää kuvia pennuista kasvattajan blogista täältä.

possukat_30_elokuuta_pk.jpg
Kuva © Toto's Tails Kennel

Ensimmäinen pentumeeting 14.9! Sitä odottelen jo enemmän kuin innoissani. Pikkuhiljaa alkanut vasta sulattaa tietoa että pian se koiranpentu voi tosiaan terrorisoida täällä ihan ihka oikeasti.

Kaikenlaista koirantarviketta pitäisi kohta alkaa hankkimaan. Paljon neuvoja satelee ja kaikki tuntuvat olevan eri mieltä millainen panta tai peti pikku riiviölle pitäisi hankkia kysyin mielipidettätai en, hehe. Toinen muistuttaa ostamaan kuristavan pannan, toinen taas toteaa sen olevan rääkkäystä, toinen ehdottaa pientä kantolaukkua koiralle (!!!) ja toinen selittää ettei koiran vuoteeksi tulisi hankkia ihka aito tempur patja, toinen taas toteaa viltin olevan riittävä.

Rodusta ollaan montaa mieltä, eräs totesi ensitöikseen että russelista saa helposti vihaisen, toinen toteaa sen syövän huonekalut ja kolmas sanoo kuulleensasen olevan kovin vaikea rotu. Neljäs sanoo russelin olevan ihana, monipuolinen rotu jonka kanssa on paljon harrastusmahdollisuuksia, viides toteaa että hänen russelinsa ei ainakaan ole mikään hirviö. Kuittaan puheet usein virnistyksellä, eiköhän jokaisesta rodusta saa vihaisen ja huonotapaisen jos tarpeeksi yrittää. Itse arvostan toimivaa, määrätietoisesti ja määrätietoisesti koulutettua koiraa, joten luulempa että huonekalut ja vieraiden nilkat tulevat säästymään purujäljiltä.

Koiratytön päähän tässä menee sekaisin! Onneksi on yksi luotettava taho jonka puoleen voi kääntyä kun haluaa oikeasti hyviä neujova. Kasvattaja.

Odotus jatkuu, vain kaksi viikkoa ensimmäiseen tapaamiseen!